Toveri lapsi

Toveri lapsi

Seltsimees laps

  • Ikäraja ei vielä tiedossa

Elokuvanäytöksen jälkeen klo 17.00 kirjailija Leelo Tungalia haastattelee Riho Laurisaar.

Viron vuoden 2018 parhaaksi elokuvaksi valittu ja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla menestynyt Toveri lapsi kertoo 1950-luvun Viron todellisuudesta lapsen näkökulmasta. Stalinin vainojen myllerryksessä kuusivuotiaan Leelon äiti pidätetään tämän silmien edessä. Viimeisinä sanoinaan äiti kehottaa Leeloa olemaan kiltti tyttö. Vilkas Leelo joutuu kummallisen ristiriitaisessa maailmassa usein tragikoomisiin tilanteisiin, mutta hän tekee kaikkensa ollakseen kiltti lapsi toivoen näin saavansa äitinsä takaisin. Lapsen ja yksinhuoltajaisän suhdetta kuvataan hellästi ja herkkävaistoisesti.

Leelo Tungal (s. 1947) kuuluu Viron tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin lastenkirjailijoihin ja runoilijoihin, ja Toveri lapsi -trilogia teki hänestä koko kansan rakastaman kirjailijan. Tungal sai vastikään Viron valtion elämäntyöpalkinnon kirjailijana. Kustantamo Arktinen Banaani julkaisee syyskuussa Anja Salokantelen ja Heli Laaksosen suomentamana sarjan ensimmäisen romaanin Toveri lapsi.

Näytös on osana Tampereen Viro-viikkojen ohjelmistoa.

Arktisia matkakuvia + Pohjankävijäin merkintöjä

Arktisia matkakuvia + Pohjankävijäin merkintöjä

  • Sallittu kaikenikäisille

Keskiviikkona 16.10.

Klo 16:30 - 18:00 SADAN VUODEN KUVAT -SEMINAARI. VAPAA PÄÄSY!

- Tutkija FT Jukka Relas: Sakari Pälsin Siperian-matka 1917–19.
- VTM Mirja Metsola: Elokuvantekoa arktisissa olosuhteissa 1917.
- Elokuvaohjaaja Kira Jääskeläinen: Elokuvantekoa Beringin salmella 2010-luvulla.

Klo 18:00 - 18:30 Tauko

Klo 18:30 - 20:30 ELOKUVAESITYS JA KINOKONSERTTI . Liput: 8€

Sakari Pälsi: ARKTISIA MATKAKUVIA (1917), säestys Pia Siirala.
Kira Jääskeläinen: POHJANKÄVIJÄIN MERKINTÖJÄ (2019).

Keskustelua näytöksen jälkeen.

Järjestäjinä ovat Sakari Pälsin seura ry ja Pirkanmaan elokuvakeskus.
Kiitokset: Risto Jarva -seura ry, Elävän kuvan keskus ELKE ry


Sakari Pälsi: ARKTISIA MATKAKUVIA

Dokumenttielokuva 38 min, kuvaus ja toteutus Sakari Pälsi. Rahoitus: Suomen muinaismuistoyhdistys 1917.

Vuonna 1917 suomalainen tutkimusmatkailija Sakari Pälsi (1882–1965) matkusti Koillis-Siperiaan mukanaan elokuvakamera ja 4000 metriä filmiä. Hän kuvasi siellä vuosina 1917–1919 elokuvan Arktisia matkakuvia sekä otti runsaasti valokuvia. Matkalta syntyivät myös kirjat Pohjankävijän päiväkirja ja Arktisia kuvia. Valkokankaalla nähtiin mm. alkuperäiskansa tšuktšien käsityöläisiä valmistamassa luuveistoksia, peurannahkateltan rakentaminen, mursunsuolisadetakin valmistus, uhritoimituksia ja alueen kalastusta ja arkielämää. Sensaatiomaisen elokuvan Suomen ensi-ilta oli vuoden 1919 loppupuolella. 1930-luvulla filmikelat katosivat, kun toimelias Pälsi oli jo muissa töissä ja Siperian-filmien arkistointi unohtui. Ne löytyivät Hankkijan talon ullakolta 1975 ja restauroitiin Suomen Elokuva-arkistossa 1976–78. Uusi digitaalinen kopio kameraoriginaalista valmistui Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa (KAVI) vuonna 2015.


Kinokonsertti

Arktisia matkakuvia nähdään ja kuullaan viulisti Pia Siiralan säestämänä.

Pia Siirala tutustui Siperian alkuperäiskansojen musiikkiin 20 vuotta sitten toimiessaan Moskovassa Ensemble XXI kamariorkesterin konserttimestarina. Orkesterin kiertueet ulottuivat Koillis-Siperiaan asti. Vuodesta 2008 lähtien Siirala on kerännyt noin 1000 arkaaista musiikkiperinnettä edustavaa laulua Tšukotkalta ja Kamtšatkalta. Hän on käyttänyt musiikista saatuja aihelmia sävellyksissään ja valmistelee aiheesta Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiiikin osastolle taiteellista tohtorintutkintoa.


Kira Jääskeläinen: POHJANKÄVIJÄIN MERKINTÖJÄ

Dokumenttielokuva 58 min. Käsikirjoitus ja ohjaus Kira Jääskeläinen, kuvaus Joona Pettersson, leikkaus Mervi Junkkonen, äänisuunnittelu Janne Jankeri. Tuotanto Jouko Aaltonen, Illume Oy 2019.

Sata vuotta myöhemmin ohjaaja Kira Jääskeläinen palaa Pälsin jäljissä Beringin salmelle. Uuden sekä vanhan filmimateriaalin, Pälsin muistiinpanojen ja paikallisten ihmisten avulla elokuva kertoo tšuktšien ja Siperian eskimoiden kiehtovasta mutta myös uhanalaisesta maailmasta eilen ja tänään. Jääskeläinen on työskennellyt Tšukotkalla vuodesta 2005 lähtien ensin tutkijana ja sitten elokuvantekijänä. Tagikaks- olimme valaanpyytäjiä valmistui vuonna 2012. Pohjankävijäin merkintöjä on hänen toinen Beringin salmella tekemänsä elokuva. Se on kiertänyt kansainvälisillä festivaaleilla ja palkittu sekä Pärnun elokuvafestivaaleilla että Anadyrin kansainvälisillä arktisen elokuvan festivaaleilla.

SOGSAKK -opiskelijoiden lyhytelokuvia

  • Sallittu kaikenikäisille

Tervetuloa katsomaan Saamelaisaalueen koulutuskeskuksen SOGSAKK:n medialinjan opiskelijoiden lyhytelokuvia. Alustus saamen kielistä ja saamelaisalueen koulutuskeskuksen toiminnasta: Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu ry:n sihteeri Maarit Vuolab.

Bures boahtin geah??at Sámi oahpahusguovddá?a SOGSAKK medialinjá ohppiid buvttadan filmmaid. Álggus Sis-Suoma Sámesearvi Bárpmus muitalit oaneha??at sámegielain ja Sámi oahpahušguovddá?is.


Anne Seipiharju: KIELÂMIÄŠTÁREH (2019) 23 min
Elokuva inarinsaamen kielimestareista. (Inarinsaame, tekstitetty suomeksi)
Filbma anárášgiela giellameašttiriin. (Anárášgiella, deksten suomagillii)   

Aleksi Ahlakorpi: HEIDI (2017) 9 min
Nuoren naisen paluu juurille. Millaista on ottaa kieli ja kulttuuri takaisin? (Koltta / suomi, tekstitetty suomeksi ja koltaksi)
Nuorra nisu máhccá ruohttasiiddásis. Mo dovdu váldit giela ja kultuvrra ruovttoluodda. (Nuortalašgiella / suomagiella, deksten suomagillii ja nuortalašgillii)

Niki Rasmus: GOBMEMAINNAS (2017) 7 min
Kummitustarina Aslakin nuoruudesta. (Pohjoissaame, tekstitetty suomeksi)
Ásllat muitala balddihahtti muitalusa ie?as mánnávuo?as. (Davvisámegiella, deksten suomagillii)

Marjo Ulkuniemi: SOLJU (2012) 22 min
Käsityömestari Petteri Laiti opastaa poikaansa Samia riskun valmistuksessa. Riskujen käyttäjä Outi Länsman tuo puolestaan esille käyttäjän näkökulmaa tälle korulle. (Pohjoissaame / suomi, tekstitetty suomeksi)
Duodjemeašttir Mihku Biehtár, Petteri Laiti, oahpaha bárdnásis Samii duddjot soljju. Barggu vuolde lea solju, mii oahpaheaddji Májjo Jovnna Ilmára Outii, Outi Länsmanii, lea miela miel ášši: juohke soljjus lea ie?as máinnas. (Davvisámegiella /suomagiella, deksten suomagillii)

Xia Torikka: ÁHKKU (2016) 28 min
Elokuva Xia Torikan mummosta. Elli on tuttu näky niin poroeroitusaidalla kuin mönkijän selässä. (Pohjoissaame / suomi, tekstitetty suomeksi)
Filbma Xia Torikka áhkus. Elle johtá bigálusain ja vuodjá njealljejuvllaha. (Davvisámegiella / suomagiella, deksten suomagillii)


Elokuvaesityksen järjestävät Pirkanmaan elokuvakeskus/Arthouse Cinema Niagara, Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu ry ja Saamelaisalueen koulutuskeskus - SOGSAKK.

Wild Hungary – A Water Wonderland

Wild Hungary – A Water Wonderland

Vad Magyarorszàg - A vizek birodalma

  • Sallittu kaikenikäisille

Jokien rytmit ja uomat vaikuttavat koko Eurooppaan ja myös Unkariin. Merikotkat,  saukot ja valtava monni jakavat kosteikot monien muiden lajien kanssa. Usein paikalliset ihmiset eivät edes huomaa seuralaisiaan. Wild Hungary - Villi Unkari on heidän tarinansa ja se esittelee ennen kuvaamatonta eläinten käyttäymistä.

Näytä ostoskori