Kutsumus Kutsumus Cannesin elokuvajuhlilla maailmanensi-iltansa saanut KUTSUMUS vie katsojan 1800-luvun lopun Islannin ihmeellisiin maisemiin, luonnon suuruuden ja ihmisen pienuuden ääreen. Nuori ja tinkimätön tanskalainen pappi Lucas lähtee 1800-luvun lopulla komennukselle Islantiin, Tanskan silloiseen siirtomaahan, jossa hänen tehtävänään on rakennuttaa kirkko sekä dokumentoida uuden luterilaisen seurakunnan syntyä ja sen asukkaita. Armoton luonto, matkanteon vastoinkäymiset sekä islantilaisten epäluulo tanskalaisia kohtaan alkavat kuitenkin hitaasti kalvaa Lucasin vankkumatonta uskoa ja omatuntoa ajaen hänet aina vain kauemmas alkuperäisestä tarkoituksestaan. Palkitun Hlynur Pálmasonin ohjaaman ja käsikirjoittaman elokuvan pääroolissa omatuntonsa kanssa kamppailevana Lucasina nähdään Elliot Crosset Hove ja hänen jylhänä islantilaisena oppaanaan Ingvar Sigurdsson. Koruttomuudessaan kiehtoviin Islannin maisemiin sijoittuva KUTSUMUS on tarina uskosta sekä siitä, kenen historia on kirjoittamisen arvoista.  Hiljainen tyttö Hiljainen tyttö Hiljainen tyttö  on hillitty mutta tunteikas draama, joka sijoittuu Irlannin maaseudulle ja kertoo koskettavan tarinan erään pikkutytön käänteentekevästä kesästä vuonna 1981. Monilapsisen perheen vanhemmilla on haasteita ruokkia koko lapsikatras ja uusi vauvakin on tulossa, joten vaitelias Cáit-tytär (Catherine Clinch) passitetaan kesälomaksi kauas sukulaisten maatilalle, täysin toisenlaiseen kotiin, mukanaan vain päällään olevat vaatteet. Sukulaispariskunnan (Carrie Crowley ja Andrew Bennett) huomassa Cáit saa vihdoin kokea olevansa rakastettu ja turvassa. Tytölle teroitetaan, ettei tässä kodissa ole salaisuuksia, kunnes eräänä päivänä hänelle selviää, ettei se ollutkaan totta. Claire Keeganin  Foster -kirjaan perustuva ja irlantilaisen Colm Bairéadin käsikirjoittama ja ohjaama, pääosin iirinkielinen elokuva on ollut festivaalimenestys. Se on tänä vuonna Oscar-ehdokkaana parhaan kansainvälisen elokuvan kategoriassa ja on voittanut mm. parhaan elokuvan palkinnon Berliinin elokuvajuhlien Generation Kplus -sarjassa vuonna 2022. Revontulten räppäri Revontulten räppäri Lyhyt synopsis: Karismaattisen, Talent Suomi -ohjelmasta koko kansalle tunnetuksi tulleesta 18-vuotiaan saamelaisräppärin Mihkku Laitin kasvutarina kohti muusikon uraa ja orastavaa tähteyttä. Elokuva luomisen palosta ja halusta tehdä saamelaisuudesta oman näköistä. Pitkä synopsis:  Revontulten räppäri on dokumenttielokuva Saamenmaan pohjoisimmassa kulmassa asuvan 18-vuotiaan saamelaisräppärin Mihkku Laitin elämästä. Elokuva on Talent Suomessa hurmanneen Mihkkun kasvutarina kohti muusikon uraa ja orastavaa tähteyttä monenlaisten odotusten keskellä. Mihkku kantaa ylpeästi itse tuunaamaansa saamenpukua, räppää ja joikaa sulassa sovussa, suunnittelee brändiään tietokoneella, mutta taitaa myös poronhoidon vaativan työn. Ja ennen kaikkea näkee omat erityiset juurensa ja saamen kielen suurena vahvuutenaan. Tulevaisuus askarruttaa: seuraako Mihkku isänsä jalanjälkiä vai omia unelmiaan?   Ohjaajan sana: Olen tuntenut Mihkkun viisivuotiaasta lähtien, eli lähes koko hänen elämänsä. On ollut upeaa seurata, miten esiintymisestä tykänneestä vilkkaasta pojasta on varttunut poikkeuksellisen karismaattinen ja syvällinen nuorimies. Mihkkun tarinassa kiteytyy vahvasti saamelaisuuden huominen: kulttuuri säilyy, jos se kykenee uudistumaan ja vastaamaan sen keskellä kasvavien ihmisten tarpeisiin. Sama pätee kulttuuria kannattelevaan kielelliseen ilmaisuun. Revontulten räppäri tarjoaa raikkaan näkökulman monimuotoiseen saamelaisuuteen, saamelaisnuoren itsensä kokemana ja kertomana. -Petteri Saario The Son The Son The Son on draama, joka seuraa perhettä sen hajotessa ja yrittäessä löytää toisensa uudelleen. Muutama vuosi vanhempiensa eron jälkeen 17-vuotias Nicholas ei enää pysty asumaan äitinsä Katen kanssa. Hän muuttaa asumaan isänsä Peterin ja tämän uuden kumppanin Bethin luokse. Peter taiteilee työnsä, hänen ja Bethin vastasyntyneen vauvan sekä unelmiensa työtarjouksen välillä ja yrittää samalla huolehtia Nicholaksesta siten, kuin olisi toivonut oman isänsä huolehtivan hänestä. Kurkottaessaan menneisyyteen oikaistaakseen sen virheitä, Peter menettää otteensa tämän hetken Nicholaksesta. Miten korjata maailma Miten korjata maailma MITEN KORJATA MAAILMA Erään aktivistisukupolven tarina   Miten korjata maailma on dokumenttielokuva 2000-luvun alun aktivismista ja suoran toiminnan liikkeistä. Puheenvuoron saavat niin globalisaatiokriittisen liikkeen edustajat, talonvaltaajat kuin anarkistit ja monet muutkin nuoruutensa liikkeissä eläneet. Näkökulma on vahvasti aktivistien, ei valtajulkisuuden tai viranomaisten. Miten ja miksi on toimittu? Mikä on ollut toiminnan päämäärä? Miten toimijat ovat itse itsensä asemoineet? Ja mitä tästä kaikesta on opittu? Haastattelujen lisäksi elokuvassa käytetään runsaasti arkistomateriaalia, ennen kaikkea aktivistien omia valokuvia ja videoita. Suoran toiminnan liikkeet ja aktivismi ovat muuttaneet Suomea. Usein liikkeitä on vähätelty tai torjuttu, mutta niiden rooli uusien ideoiden ja ajatusten hautomona on ollut merkittävä. Ne ovat nostaneet julkiseen keskusteluun esimerkiksi maailmankaupan vääristymät, siirtolaisuuden, työelämän muutoksen, perustulon ja kaupunkikulttuurin surkeuden. Ne ovat tuoneet Suomeen myös uusia poliittisen toiminnan tapoja. Ihan lyhyt ei ole myöskään lista nykyisistä poliitikoista, mediavaikuttajista, tutkijoista ja yrittäjistä, jotka ovat aloittaneet toimintansa suoran toiminnan liikkeissä. Vuosituhannen vaihe toi esiin uusia teemoja, ajatuksia ja keinoja tavalla, jota jotkut ovat verranneet 1960-luvun vasemmistoradikalismin synnyttämään murrokseen. Siksi elokuvan aiheena on juuri tämä sukupolvi. Elokuva ei ole tosikkomainen. Tapahtumiin otetaan myös etäisyyttä, ja kieltämättä jälkikäteen tarkasteltuna moni kampanja ja tempaus omaa myös koomisia piirteitä. Ote on välillä satiirinen, ironinenkin.  Elokuvan loppu on monella tavoin avoin. Suoran toiminnan liikkeessä mukana olleet pohtivat toimintansa tuloksia ja merkitystä. Vai onko toiminta jo sinänsä itseisarvoista? Miten ja kuinka yhteiskunnallinen toiminta organisoituu tulevaisuudessa? Horisontaalisesti vai hierarkkisesti? Radikalisoiko ilmastonmuutoksen vastaisten toimien tahmeus uuden sukupolven? Varmaa lienee kuitenkin, että suora toiminta ja aktivismi ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa. Mikäli tulevaisuutta ylipäänsä on. Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Pontus Purokuru ja Jouko Aaltonen, joka on myös ohjannut sen. Kuvauksesta vastaa Marita Hällfors, leikkauksesta Samu Kuukka ja äänisuunnittelusta Martti Turunen. Elokuvan on tuottanut Illume Oy. Ensi-iltansa se sai DocPoint-festivaalilla 2.2.2023 ja mukana kotimaisessa kilpailussa Tampereen elokuvajuhlilla 2023. Levitys: Pirkanmaan elokuvakeskus/Juha Elomäki Lisätiedot: : oona.saari@illume.fi Alkukuvana: Perttu Inkilä ja Jenni Pystynen: PIMEÄN VIERAAT ( Suomi 2023) 12 min Pimeän vieraat on kokeellinen lyhytdokumentti, jossa valosaaste tekee kiiltomadon rakkauselämästä helvettiä. Elokuva kertoo kiiltomadon pyrkimyksestä löytää kumppani ympäristössä, jossa ei ole enää öisin pimeää. Tarina valosta ja pimeästä kulkee eri tasoilla planetaarisesta mikroskooppiseen, luonnon rauhasta urbaaniin sykkeeseen ja keinovalosta kiiltomadon takapuolen vihreään tuikkeeseen. Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin HASSISEN KONE 40 VUOTTA MYÖHEMMIN   Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin  on dokumenttielokuva yhtyeestä, joka muistetaan lyhyestä iästään huolimatta edelleen yhtenä ikonisimmista suomirockin bändeistä kautta aikojen. Elokuva kertoo paitsi yhtyeen 40-vuotisjuhlakonsertista ja siihen valmistautumisesta, myös yhtyeen historiasta ja sen jäsenten kasvusta nuorisojulkkiksista aikuisiksi. Tämä elokuva on pala suomalaista populaarimusiikin historiaa, jossa yksi ympyrä sulkeutuu. Joensuulainen rockyhtye Hassisen Kone nousi hetkessä maanlaajuiseen tietoisuuteen voitettuaan rockin SM-kilpailun Uuden aallon sarjan Oulussa v. 1980. Pian tämän jälkeen julkaistiin yhtyeen ensimmäinen albumi Täältä tullaan Venäjä , joka sisälsi mm. myyntilistoille nousseen klassikon Rappiolla . Toinen LP Rumat sävelet oli arvostelu- ja myyntimenestys, jonka YLEn musiikkitoimittajat valitsivat vuoden kevyen musiikin levyksi. Kolmas levy Harsoinen teräs sisälsi yhden yhtyeen tunnetuimmista kappaleista Levottomat jalat .  Levy, jolla oli paljon progressiivisia elementtejä jäi kuitenkin yhtyeen viimeiseksi. Hassisen Kone lopetti toimintansa  ollessaan uransa huipulla elokuussa 1982 kyllästyttyään soittamaan keikoilla vain ensimmäisten levyjen hittibiisejä. Hassisen Koneen kappaleet kuitenkin jäivät elämään ja yhtye muistetaan lyhyestä iästään huolimatta edelleen yhtenä ikonisimmista suomirockin bändeistä  kautta aikojen. Hassisen Koneen alkuperäisjäsenet Ismo Alanko, veljekset Harri ja Jussi Kinnunen sekä Reijo Heiskanen päättivätkin sen kunniaksi järjestää 40-vuotiskonsertin. Se piti järjestää ensin 2020, ja sitten 2021, mutta loppuunmyydyt Ratinan stadionin keikat piti peruuttaa koronapandemian vuoksi. Nyt 30. heinäkuuta 2022 on uusi yritys, ja tällä kertaa se onnistuu. Ratinan stadion on taas myyty loppuun hyvissä ajoin ennen keikkaa. Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin  on dokumenttielokuva, joka kertoo paitsi yhtyeen juhlakonsertista ja siihen valmistautumisesta, mutta  myös ennen kaikkea yhtyeen ja sen jäsenten kasvusta nuorisojulkkiksista aikuisiksi, mikä ei ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. Myös musiikin ja musiikkibisneksen muutoksista puhutaan. Maailma ei ole monessa suhteessa tänään enää se sama kuin se oli 40 vuotta sitten. Elokuvassa käytetään myös arkistomateriaalia; Hassisen Kone oli mukana yhdessä Juice Leskinen & Grand Slamin ja Eppu Normaalin kanssa legendaarisella Saimaan risteilyllä, josta tehtiin elokuva Saimaa-ilmiö (1981). Se sisältää Hassisen Koneen lähes kaikki sen suuret hitit ja siinä tulevat esiin myös nuorten muusikkojen mielialat ja tunnelmat ja sitä kautta voidaan peilata hyvin yhtyeen ja sen jäsenten matkaa menneestä nykyhetkeen. Maailma on muuttunut, mutta monet elämän perusasiat ovat ennallaan, ja yksi niistä on ystävyys; se on mukana myös tässä elokuvassa, sillä vaikka yhtye aikoinaan hajosi, ystävyys säilyi ja sitä tässä konsertissa myös juhlitaan. Tämän elokuvan tarkoituksena on tallentaa pieni pala hyvin merkittävää suomalaista populaarimusiikin historiaa, jossa yksi ympyrä sulkeutuu, sillä tämä konsertti jää Hassisen Koneen viimeiseksi - ainakin tässä mittakaavassa.    HASSISEN KONE 40 VUOTTA MYÖHEMMIN Ohjaaja-käsikirjoittaja-tuottajan sanat: Elävän musiikin tekeminen ja esittäminen on muuttunut  totaalisesti viime vuosina. Aikoinaan esimerkiksi Hassisen Koneen aloittaessa musiikilla oli merkittävä vaikutus kokonaisiin sukupolviin, suuri osa nuorista kuunteli rokkia ja se yhdisti ihmisiä; musiikki oli kaikki. Nyt musiikki on segmentoituntunut, sitä tuotetaan eri ryhmille, alakulttuuleille ja se tuotetaan usein tietokoneilla, kunnon aitoa kitarasooloa kuulee enää aniharvoin. Tanssipaikat, joissa varsinkin maaseudulla kohdattiin ja kuunneltiin bändejä ovat  kuolemassa sukupuuttoon. Rockista on tullut lähes marginaalimusiikkia ja nuorten nykyisin kuuntelema musiikki on jakautunut eri tyyleihin, mitään yhtä koko nuorison läpikäyvää ja yhdistävää musiikkia ei enää ole. Nykyään ei juurikaan tuoteta albumeja vaan yritetään keksiä yksittäisiä hittejä, musikillisia kokonaisuuksia enää harvoin sävelletään.  Musiikkikulttuurissa ja -bisneksessä on siis tapahtuut huikea ero,  ja tämä, varsinkin muutaman viime vuoden aikana tapahtunut nopea muutos sai minut kiinnostumaan tämän  dokumentin tekemisestä. Hassisen Kone hajosi 40 vuotta sitten ja päätti nyt kerätä rivinsä yhteen vielä yhtä juhlakonserttia varten. Ajattelin, että tässä oli oiva tilaisuus päästä muistelemaan entisiä analoogisia aikoja ja todistamaan musiikissa ja kulttuurissa tapahtunutta suurta muutosta. Isoja rokkistaroja ja -bändejä ei enää synny, nykyään nuoret muusikot pyrkivät olemaan tähtiä  somessa.  Säveltää tai soittaakaan ei enää välttämättä tarvi osata, tietokone hoitaa sen puolen ja sanoituksillakaan ei juuri ole merkitystä, musiikki on monille enemmän bilemusaa, kertakäyttö kamaa. Hassisen Kone on siinä mielessä erittäin poikkeuksellinen bändi, että sen kappaleet kuitenkin jäivät elämään ja yhtye muistetaan lyhyestä iästään huolimatta edelleen yhtenä ikonisimmista suomirockin bändeistä  kautta aikojen. Sen musiikki yhdistää edelleen tiettyjä ikäluokkia, ja tämän yritän elokuvassakin tuoda esille. Maailma on muuttunut monessa mielessä,  ja  elokuva tarjoaa hyvän tilaisuuden käydä läpi pala  hyvin merkittävää suomalaista populaarimusiikin historiaa ja tallentaa yhden  ympyrän sulkeutuminen. Mika Kaurismäki     Tyttäreni laulu Tyttäreni laulu Elokuva äitiydestä, yhteiskunnan ja henkilön omista odotuksista ja perhesuhteista. Nuoren parin esikoisen syntymä mullistaa heidän elämänsä ja uuden edessä olevan pariskunnan omat ja muiden odotukset ovat ajoittain tukahduttavia. Amaia hakee tukea vanhemmiltaan, mutta joutuu kohtaamaan oman perhedynamiikkansa väistämättömän muutoksen. Miten olla tytär ja äiti, äiti ja tytär?   Tyttäreni laulu (Cinco lobitos) on espanjalainen draamaelokuva, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Alauda Ruiz de Azúa. Sen pääosissa nähdään Laia Costa ja Susi Sánchez sekä Ramón Barea ja Mikel Bustamante.  “ Paras espanjanlainen debyyttielokuva moneen vuoteen ” -Pedro Almodóvar   PITKÄ SYNOPSIS Esikoisen syntymä, pakahduttava vauvakupla, osallistuvat isovanhemmat auttamassa – nuoren parin, Amaian ja Javin, elämä on kuin suoraan elokuvasta. Kunnes arki iskee vasten kasvoja ja vauvakupla puhkeaa. Miten sovittaa yhteen urat ja uusi elämäntilanne, joka heittää päivittäin tielle jotain uutta ja odottamatonta. Javin lähtiessä työmatkalle, uupunut Amaia matkustaa vanhempiensa luokse saadakseen tukea arjen pyörittämiseen. Amaian äiti kuitenkin sairastuu ja jo ennestään hauraassa tilassa olevat perheensisäiset roolit joutuvat jälleen uuteen ryöpytykseen. Elokuva tarkastelee suoraan ja intiimisti perhedynamiikkaa ja sen kehitystä. Se ei kaunistele yhteiskunnan luomaa eikä vanhemman oman pään sisäistä painetta suoriutua kasvattamisesta. Miten olla tytär ja äiti, äiti ja tytär?     Everything Everywhere All At Once Everything Everywhere All At Once Toive-uusinta! Daniel Kwanin ja Daniel Scheinertin, yhteisnimellä Daniels, ohjaama hauska ja törkeän sydämellinen scifi-toimintaseikkailu naisesta (Michelle Yeoh), joka ei kykene hoitamaan verojaan. Nainen päätyy hullunkuriseen seikkailuun, jossa hän, ja ainoastaan hän, kykenee pelastamaan maailman tutkimalla elämäänsä liittyviä multiversumeja. Letterboxdin Top 250 -listauksessa kärkisijalle yltänyt mielikuvituksellinen, liikuttava, yleisöt ja kriitikot ympäri maailman hurmannut Everything Everywhere All at Once on kevään ehdoton elokuvatapaus. ”Mukaansatempaava ja hulvaton elokuva haastaa The Matrixin uraauurtavan aseman” - POLYGON "Kaikkien aikojen paras multiversumi-elokuva"  - DEN OF GEEK "Loistava" - SLASHFILM "Ilahduttava ja täynnä hervottomia toimintakohtauksia"  - IGN "Sydämellinen ja hauska" - THE DAILY BEAST "Välitön klassikko" - INDIEWIRE