Wanha Markku Wanha Markku Markku rakensi talon perheelleen omin käsin, kuten vahvan miehen kuuluu. Hän ahkeroi aamusta iltaan, jotta hänen seitsemällä lapsellaan olisi katto pään päällä. Kunnianhimo kasvoi tehdessä: talosta piti tulla naapuruston kaunein eikä mikään saisi häiritä työtä - ei edes talossa asuva perhe. Kymmenen vuotta kului ja talo oli yhä kesken. Stressiperäisen aivoinfarktin saatuaan Markku tajusi tarvitsevansa taukoa. Hän päätti matkustaa ulkomaille ja liittyi YK-joukkoihin. Perhe jäi kahdeksaksi vuodeksi. Markku matkusteli ympäri Lähi-itää ja Iso-Britanniaa asuen autossaan. Samaan aikaan Suomessa syntyi hänen seitsemäs lapsensa, Markus.  Kahdeksan vuoden kuluttua Markku päättää, että hänen matkansa ovat ohi, ja on aika palata kotiin. Takaisin tullessa hän huomaa, että perhe on jo tottunut elämään ilman häntä. Riitaisan avioeron seurauksena Markku jää yksin isoon keskeneräiseen valtakuntaansa. Nyt, 20 vuotta myöhemmin, hän asuu samassa talossa erakkona. Välit lapsiin ovat rikki. Vanhuuden päivinään hän yrittää yhä rakentaa taloaan valmiiksi, mutta ketä varten?   Elokuvantekijä Markus matkustaa lapsuudenkotiinsa kohdatakseen isänsä, jota ei koskaan oppinut tuntemaan. Yhdessä he keskustelevat ylisukupolvisesta traumasta, maskuliinisuudesta sekä ongelmallisesta menneisyydestään. Kaksikko rakentaa rautaista porttia keskeneräisen talon eteen samalla etsien kadonnutta yhteyttä toisiinsa. The Old Oak The Old Oak The Old Oak sai ensi-iltansa Cannesin elokuvafestivaalin kilpasarjassa 2023. Ken Loachin omien sanojen mukaan hänen viimeinen elokuvansa tiivistää useasti palkitun ohjaajan koko pitkän uran kattavat yhteiskunnalliset teemat. Loachin ja käsikirjoittaja Paul Lavertyn testamentti on elokuvassa kirjailtu kaivostyöläisten banderolliin: yhteisöllisyyden voima, solidaarisuus ja vastarinta Kun entiseen kaivoskaupunkiin Englannissa majoitetaan syyrialaisia pakolaisia, kuihtuvan kylän ainoan jäljellä olevan pubin, The Old Oakin tuoppien ääressä alkavat tunteet kuohua. Sodan jaloista pakenevat tulijat nähdään uhkana paikallisille, joilla on yllin kyllin omiakin ongelmia. Valokuvaajan urasta haaveileva nuori Yara (Ebla Mari) kuitenkin ystävystyy pubin isännän TJ:n (Dave Turner) kanssa ja hitaasti erilaiset ihmiset alkavat löytää tiensä saman pöydän ääreen.    Savusaunasisaruus Savusaunasisaruus Ke 20.12. klo 18:45 erikoisnäytös yhteistyössä Saunatemppelin kanssa! Elokuvan jälkeisessä keskustelutilaisuudessa puidaan dokumentista heränneitä teemoja yhdessä asiantuntijavieraiden kanssa. Keskusteluun saa liittyä mukaan. Keskustelijat: Anna Talasniemi (Väitöskirjatutkija, Seurasauna ry:n puheenjohtaja) Siiri Koski (Perinnesaunottaja) Vilma Riitijoki (Animistinen taiteilija, saunottaja) Savusaunan pimeydessä naiset jakavat sisimpiä salaisuuksiaan ja intiimejä kokemuksiaan, huuhtelevat pois kehonsa loukkuun jääneen häpeän ja saavat voimansa takaisin yhteisöllisyyden tunteen kautta. Ohjaaja  Anna Hints  palkittiin Sundancen elokuvajuhlilla 2023 (Directing Award: World Cinema Documentary).  Savusaunasisaruus  on Viron virallinen Oscar-ehdokas, ja kilpailee finalistina vuoden parhaan dokumenttielokuvan European Film Awards -palkinnosta. Nostalgia Nostalgia Pitkään Egyptissä asuttuaan Felice Lasco palaa Napoliin tapaamaan jo iäkästä äitiään, jonka luota hän lähti äkillisesti ollessaan vielä nuori poika. Felice kuljeskelee Sanitàn kaupunginosassa kuin itseään etsien. Kielikin tuntuu vieraalta, vaikka se onkin hänen omansa. Jossain tässä labyrintissä on hänen lapsuudenystävänsä Oreste, jonka kanssa Felicellä on yhteinen salaisuus. Nimensä mukaisesti Mario Martonen elokuva tutkii nostalgiaa; miten se toisaalta voi auttaa ymmärtämään ja näkemään kaiken kauempaa. Mutta yhtä lailla on helppoa jäädä selittämättömän nostalgian vangiksi. Ermanno Rean romaaniin perustuva Nostalgia oli Italian vuoden 2023 Oscar-ehdokas, ja maan elokuvakriitikkojen liitto palkitsi sen Nastro d'argentolla parhaasta ohjauksesta, käsikirjoituksesta, miespääosasta sekä miessivuosasta. Elokuva sai ensiesityksensä Cannesin elokuvajuhlilla 2022. Luova Eurooppa -ohjelman - MEDIA -tuella. Poika ja haikara Poika ja haikara Nuori Mahito-poika kaipaa äitiään ja päätyy etsimään tätä elävien sekä kuolleiden jakamasta rajamaailmasta. Siellä kuolema päättyy ja uusi elämä voi alkaa. POIKA JA HAIKARA on Hayao Miyazakin osin omaelämäkerrallinen fantasia elämästä ja kuolemasta, tarina luomisesta sekä ystävyyden merkityksestä. POIKA JA HAIKARA on Oscar-palkitun Hayao Miyazakin ensimmäinen pitkä elokuva kymmeneen vuoteen. Sen on tuottanut Studio Ghiblin alkuperäinen perustajajäsen Toshio Suzuki. Käsin piirretyn elokuvan musiikin on luonut Miyazakin pitkäaikainen vakiosäveltäjä Joe Hisaishi. Tunnusmelodian esittää J-Pop -supertähti Kenshi Yonezu. Mummola Mummola Joka vuosi joulun aikaan, sisarukset Susanna (Ria Kataja) ja Helena (Elina Knihtilä) vierailevat perheineen vanhempiensa luona. Kuten tavallista, isoisä Lasse (Tom Wentzel) juo liikaa, isoäiti Ella (Leena Uotila) on huolissaan kaikista, lapset ovat kyllästyneitä ja sisarukset lankeavat vanhoihin riitoihinsa. Joulun jälkeen jokainen lähtee omille teilleen ja palaa arkeen. Tia Kouvon purevan humoristinen, elämänmakuinen elokuvadebyytti on tragikoominen tutkielma perhedynamiikasta, yksinäisyydestä ja yhdessäolosta — kuinka yritämme löytää yhteyden, mutta emme aina onnistu siinä. Kuolleet lehdet Kuolleet lehdet Kuolleet lehdet kertoo kahden yksinäisen, sattumalta Helsingin yössä toisensa kohtaavan ihmisen ( Alma Pöysti ja Jussi Vatanen ) yrityksestä löytää elämänsä ensimmäinen, ainoa ja viimeinen rakkaus. Heidän tietään kohti tätä kunnioitettavaa päämäärää varjostavat miehen alkoholismi, kadonneet puhelinnumerot, tietämättömyys toistensa nimistä tai osoitteista ja elämän yleinen taipumus asettaa esteitä onneaan etsivien tielle. Tämä lempeä tragikomedia on jo kadonneeksi luultu neljäs osa Aki Kaurismäen työläistrilogiaan (Varjoja paratiisissa, Ariel ja Tulitikkutehtaan tyttö). Kuolleet lehdet palkittiin toukokuussa Cannesin elokuvajuhlilla Prix du Jurylla eli tuomariston palkinnolla. Je'vida Je'vida Je’vida, historian ensimmäinen koltansaamenkielinen elokuva, kertoo pakkosuomalaistamisen paineessa taustansa hylänneestä naisesta, jonka tarina nähdään kolmessa aikatasossa. Iäkäs kolttasaamelainen nainen Iida joutuu vanhan kotitilan myymisen ja kulttuuriperimän salaamisen suhteen kahden vaiheille, sillä pois tukahdutettu luonnonläheinen maailma alkaa hiipiä takaisin.