Veeran maaginen elämä
Veera, 25, yrittää pärjätä lapsuutensa traumojen kanssa. Hän käy terapiassa. Se auttaa, muttei tarpeeksi. Hän larppaa. Larpeissa (live-roolipelitapahtuma) osallistujat saavat uuden henkilöhahmon, pyrkivät omaksumaan fiktiivisen hahmonsa tarinan ja arvot, suorittavat tehtäviä niin ikään fiktiviisissä kohteissa ollen samalla jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisten hahmojen kanssa.
Larpatessaan Veerasta tulee V. Ja V voi tehdä asioita, joihin Veera ei kykene. Ja larppaajista Veera (ja V) löytää ystäviä ja sukulaissieluja, joita jokainen nuori kaipaa.
Veera ei ole tavannut isäänsä 14 vuoteen. Isä ryyppäsi ja kohteli lapsiaan kaltoin, kunnes äiti heitti hänet ulos.
Veeralla on veli, Ville 29, joka on kehitysvammainen. Ville tapaa isää silloin tällöin, ja he ovat alkaneet ryypiskellä yhdessä. Villeä myös kiusataan. Useimmiten asialla ovat ihmiset, jotka eivät ymmärrä hänen vammansa luonnetta.
Veera yrittää auttaa veljeään opastamalla myös tätä larppaamaan. Ennen kaikkea hän yrittää käyttää live-roolipelaamisen taikaa päihittääkseen pelkonsa ja menneisyytensä haamut. Hän haluaa kohdata ja haastaa isänsä.
Lapsuuden traumasta eroon taisteleminen on fyysinen ponnistus ja vaativa henkinen puristus nuorelle, jonka lapsuuden vanhemman alkoholismi, ryyppääminen ja väkivalta, rikkoo. Järjettömän moni nuori elää yksin traumojen tuottaman uupumuksen kanssa ilman kanavia kohdata tai työkaluja työstää lapsuuden pelkoja ja kokemuksia uhasta.
Veeran maaginen elämä on keino tavoittaa nuoria, joiden koko loppuelämän kääntäminen parempaan suuntaan on paras ratkaisu. Veeran vahva oma tahto selviytyä ja taito itse löytää keinot traumojen käsittelemiseen voi tarjota voimaannuttavan kokemuksen. Elokuva on aito kuvaus siitä, että traumojen selättäminen on mahdollista eikä sitä tarvitse tehdä yksin. On mahdollista oppia luottamaan toiseen ihmiseen - uudestaan.
Ohjaajan sana:
"Minua on aina kiinnostanut faktan ja fiktion välinen raja. Millä tavoin dokumenttielokuvien henkilöt ovat todellisia ja missä määrin he vain esittävät rooleja, joita pitävät totena?
Kun tapasin Veeran, tämän elokuvan päähenkilön, ymmärsin oitis aiheen elokuvallisen ja filosofisen potentiaalin. Saatoin kerrankin liikkua vapaasti faktan ja fiktion välillä vailla eettisiä pulmia, koska se on elokuvanikin aihe; sen henkilöt tekevät itsekin samoin arjesta selviytyäkseen." -Tonislav Hristov
