Ghosts... Of The Civil Dead

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat eristyslaitokseen, joka on varattu yhteiskunnan kaikkein pahimmille tapauksille. Ulkoapäin laitos muistuttaa lentoasemaa, se sijaitsee kraaterimaisessa tyhjiössä, kuin jossain vieraalla planeetalla. Näemme hyytävää ”aikamme futurismia”, vision yhteiskunnasta, joka pohjattomassa järjestyksen kaipuussaan on synnyttänyt huippunykyaikaisen vankilan CIP:n. Elokuva todentaa määrätietoisesti Michael Foucaultin näkemystä vankilalaitoksen historiikista ”Tarkkailla ja rangaista”: ”Yhteiskunnan pakkolaitoskudos takaa yhtä lailla sekä sen, että ruumis on fyysisesti vangittavissa että myös sen olemisen jatkuvan tarkkailun alaisena.

Nykyaikainen audiovisuaalinen tekniikka mahdollistaa yhä pidemmälle menevän tarkkailun. Pelko, valta, väkivalta, vapaus ja kontrolli ovat tässäkin avaintermejä. Ironista kyllä, CIP:n kaltaisessa totalitaarisessa laitoksessa perinteiset vankilayhteisön markkinat toimivat täydellä teholla: kaikki myyvät, kaikkea myydään. Asetelmasta syntyy kohtuullisen irvokasta ”vapaan markkinatalouden” satiiria, vailla kaikkea moralisointia ja sosiaalipoliittista holhousmentaliteettia. Merkittäväksi elokuvan tekee tapa, jolla yksioikoinen väkivallan kuvaus kierretään: pahoinpitelyä olennaisempaa on sen lopputulos. Vastaavasti tapa, jolla elokuvassa hyödynnetään aikamme mediatodellisuuden kerrontamekanismeja, on varsin ainutlaatuista teatterielokuvissa ja kielii ohjaaja Hillcoatin ja tuottaja Englishin musiikkivideotaustasta.