Arvottomat
Arvottomat
Ke 11.12. klo 17:30 näytöksessä paikalla "Arvottomat – tärkeintä on lähteminen" -kirjan tekijät Mikko Mattila ja Raija Talvio! Näytöksen yhteydessä keskustelua sekä kirjamyyntiä ja -signeerausta. Mika Kaurismäki: ARVOTTOMAT (Suomi 1982) -K12- 113 min – uusintaensi-ilta 6.12.2024 Arvottomat alkaa Finlandian säestämällä helikopteriajolla Helsingin kattojen yllä ja päättyy Pariisiin. Siinä välissä se kertoo ystävyydestä, rakkaudesta, kuolemasta ja Suomen maasta. Siinä välissä Finlandia saa särkyneen soinnin ja irrallisten ihmisten rikostarina kääntyy kuvaukseksi katoavasta Suomesta, jossa liikemiesten taskulaskinten sarjatuli tuhoaa jatkuvasti vanhoja, tarkoituksenmukaisia ja kauniita miljöitä tehokkuuden alttarille. Siinä on tanssilavakulttuuria ja ”keskiolutbaarien melankolista runoutta”, kuten käsikirjoittaja Aki Kaurismäki asian muotoili.
Pieni pala kakkua
Pieni pala kakkua
Pitkään leskenä omin päin elänyt Mahin viettää puheliasta iltaa tyttökaveriensa kanssa, ja päättää että elämässä voisi vielä kerran olla tilaa romanssille. Mahin kohtaa sympaattisen taksikuskin eläkeläisten lounaspaikassa. Faramarz saa ajaa Mahinin kotiin. Mahin kaivaa esiin pitkään piilotellun viinipullon ja leipoo herkullisen kakun. On aika jakaa yhteinen, onnellinen illallinen.
Naisia alistava mikroskooppisen tarkka sääntöjen ja kieltojen verkko tekee sympaattisista hetkistä Teheranissa harvinaista herkkua. PIENI PALA KAKKUA on hätkähdyttävä viipale onnea ja kaunis ensitreffien tarina.
Suomen elokuvasäätiön maahantuontituki 2024.
The Monk and the Gun
The Monk and the Gun
Bhutanin kuningaskunnassa Himalajan vuoristossa eletään vuotta 2006. Maa salli internetin ja televisiolähetyksen viimeisenä valtiona maapallolla, ja nyt kuningas on päättänyt luopua vallasta, jotta hänen kansansa voisi etsiä paikkaansa modernissa maailmassa. Edessä on muutoksista suurin: siirtyminen demokratiaan. Viranomaiset järjestävät varjovaalit opettaakseen kansalaisia äänestämään. Paikallinen väestö, jolle buddhalaisuus on elämäntapa ja joka arvostaa perinteitä paljon enemmän kuin politiikkaa, suhtautuu kuitenkin muutoksen tarpeeseen suurella epäilyksellä.
Viranomaiset saavat vihiä, että kylän lama suunnittelee äänestyspäivälle rituaalia, johon liittyy Yhdysvaltojen sisällissodan aikainen kivääri.
Elokuva oli Bhutanin Oscar-ehdokas vuonna 2024. Myös ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja Pawo Choyning Dorjin esikoiselokuva Koulu maailman laidalla nähtiin Suomessa, ja se oli ehdolla vuoden 2022 Oscar-gaalassa parhaan kansainvälisen elokuvan sarjassa.
Woman of the Hour
Woman of the Hour
Anna Kendrickin napakka esikoisohjaus Woman of the Hour on tositapahtumiin pohjautuva true crime -trilleri Rodney Alcalasta, joka kesken veristä murhaputkeaan osallistui suosittuun The Dating Game tv-visailuun. Näyttelijäksi pyrkivä Cheryl toivoo nostetta uralleen ja ilmoittautuu deittiohjelmaan etsimään omaa napakymppiään, tietämättä, että kilpailun sujuvasanaisin ja kohteliain osallistuja on tappavan vaarallinen. Kendrick tarjoilee piinaavan mysteerin ohella tarkkanäköisen feminististä analyysia naisen asemasta 1970-luvulla.
Näyttelijänä tunnettu Oscar-ehdokas Anna Kendrick ( Up in the Air, Pitch Perfect, Twilight-elokuvat ) esiintyy myös pääosassa Cherylinä ja Daniel Zovatto on Rodney Alcala.
Amadeus - ohjaajan versio
Amadeus - ohjaajan versio
40-VUOTISJUHLAENSI-ILTA
Miloš Formanin historiallinen epookkielokuva oli ensi-illassaan 1984 valtaisa menestys ja tapaus isolla T:llä. Amadeus voitti kahdeksan Oscaria 11 ehdokkuudestaan. 40-vuotisjuhlansa kunniaksi merkkiteos nähdään nyt restauroituna 20 minuuttia pidempänä ohjaajan versiona.
Keisari Joosef II:n hovisäveltäjänä arvostettu Antonio Salieri ( F. Murray Abraham , parhaan miespääosan Oscar) pitää Wieniin saapunutta Wolfgang Amadeus Mozartia ( Tom Hulce , parhaan miespääosan Oscar-ehdokkuus) säveltäjänerona, jolle Jumala on antanut taivaallisen lahjan luoda musiikkia. Nöyrän ja hurskaan Salierin ihailu kääntyy kuitenkin katkeruudeksi omasta keskinkertaisuudestaan säveltäjän huomatessa Mozartin rietastelevat elämäntavat. Salierin sisäinen piinaus ajaa hänet suunnittelemaan kostoa hänet hylänneelle Jumalalle – historiaa värittävässä elokuvassa mielisairaalaan joutuva vanha säveltäjä pitää Mozartin kohtaloa omana syynään.
Tekstitys: suomi
Klaani - tarina Sammakoitten suvusta
Klaani - tarina Sammakoitten suvusta
UUSINTAENSI-ILTA Mika Kaurismäen Klaani (1984) pohjautuu Tauno Kaukosen samannimiseen romaaniin, joka ilmestyi 1963. Kirja olikin aikansa arvostettu ja bestseller useine painoksineen. Klaani-ilmiötä höysti jo kirjan ilmestymisvuonnna tehty elokuvasopimus kirjailijan ja Aito Mäkisen välillä. Elokuva ei kuitenkaan toteutunut vielä 60-luvulla, vaan Mika Kaurismäki vei tarinan valkokankaalle 1984. Elokuva sai kaksi Jussi-palkintoa parhaasta elokuvamusiikista (Anssi Tikanmäki) ja miessivuosasta (Juhani Niemelä). Mika Kaurismäki onnistui loistavasti välittämään kirjassakin löydettävät tasot: Mark Twainmainen seikkailu pispalamaisessa siluetissa, nuoren parin Mirjan ja Aleksanterin harvinaisen tuore ja herkkä rakkaustarina sekä syvin taso ihmisen, tässä tapauksessa Aleksanterin, valinnoista hyvän ja pahan tai paremminkin väärän ja oikean välillä. Painaako suvun, perheen ja ympäristön paine liikaa, vaikka valittavissa olisikin se oikea polku kohti "normaalia" elämää? Tauno Kaukonen itse oli 1940-luvun kasvatti ja siirsi omat nuoruuden kokemuksensa autenttisesti myös romaanin tapahtumiksi. Klaani oli kirja jonka kirjailijan oli kirjoitettava. Se näkyy otteessa jolla tarina on toteutettu. Kirja oli harvinaisen kypsä ja valmis esikosromaaniksi. Klaani -elokuva oli erittäin onnistuneella tavalla uskollinen romaanille. Sen muista näyttelijäsuorituksista mieleen ovat jääneet Antti Litjan Bejamin, Juhani Niemelän Samuli, Matti Pellonpään Ritsari sekä Kari Väänäsen Leevi. Myös Markku Halme, Tuija Vuolle ja Lasse Pöysti tekevät elokuvassa unohtumattomat roolisuoritukset. - Petri Kaukonen, kustantaja
Jälkeemme vedenpaisumus
Jälkeemme vedenpaisumus
Jälkeemme vedenpaisumus on Arto Halosen ohjaama ja Ossi Hakalan käsikirjoittama eri aikatasoissa matkaava elokuva ihmissuhteista, ahneudesta ja syistä, joiden vuoksi ihminen ei pysty estämään ilmastonmuutosta.
SYNOPSIS
Miten eläisit elämäsi, jos saisit uuden mahdollisuuden?
Nerokas nuori fyysikko Henrik ja hänen opiskelutoverinsa kehittävät loputtomasti puhdasta energiaa tuottavan fuusioreaktorin, joka voisi pelastaa maapallon ympäristökatastrofilta. Reaktori valjastetaan kuitenkin kaupalliseen käyttöön, minkä seuraukset maapallolle ja yhteiskunnalle ovat tuhoisat.
Vuonna 2064 maailma on ilmastonmuutoksen runtelema. YK:n toimesta onnistutaan kehittämään aikamatkustuksen muoto, jolla ihmisen muistot ja persoona voidaan palauttaa syntymän hetkeen. Henrik lähetetään takaisin menneisyyteen, pyrkimyksenä estää katastrofin eskaloituminen ennen kuin on liian myöhäistä. Jotakin menee kuitenkin vikaan, ja Henrik joutuu aloittamaan tehtävänsä varsin erilaisista lähtökohdista, joihin on tottunut. Alkaa kilpajuoksu aikaa ja omaa itseä vastaan.
Elokuvan on tuottanut Arto Halonen Art Films Productionille ja osatuottajana on latvilainen Tasse Film. Elokuvaa ovat rahoittaneet Suomen Elokuvasäätiö, Yle, Nordisk Film & TV Fond, Tampereen kaupunki ja Film Tampere, Latvian Investointi - ja kehitysvirasto sekä Riga Film Fund. Elokuvan levittää Suomesssa StoryHill.
Annelin aika
Annelin aika
Dokumenttielokuva rohkeasta naisesta, jolle nuorena lyöty seksisymbolin leima oli elämänmittainen kirous – ja lahja. Naisesta, joka murtautui annetusta muotista ja raivasi oman tiensä, ympäristön mielipiteistä piittaamatta. Ohjaaja Saara Cantell: ”Anneli Saulin elämässä yllätykset ja hätkähdyttävät käänteet seurasivat toisiaan niin, ettei kukaan uskoisi sitä, jos siitä tekisi näytelmäelokuvan.” Hän teki ystävästään kiehtovan dokumenttielokuvan. Elokuva avaa ainutlaatuisia hetkiä Annelin Saulin muistoihin keskustelujen ja lumoavien elokuvien kautta. Naiset puhuivat työstä, elämästä, ja tietenkin miehistä. Suomi-elokuvan kulta-ajan nostalgia, Saksan elokuvat, ajankuva sekä keskustelut ystävien kesken punoutuvat yhdeksi kertomukseksi: siinä köyhistä oloista lähtevä nuori tyttö valloittaa valkokankaan, mutta hinta on kova. Tähteys tarkoittaa myös yksinäisyyttä. Toisaalta se mahdollistaa lähdön Saksaan, kun Suomen studioelokuvat hiipuvat. Saksan seurapiireistä paluu Suomeen on ankara: töitä ei entiselle tähdelle löydy, vaan pienen lapsen äidin on suunnattava rakennustöihin Ruotsiin. 1950- ja 1960-luvun totuudet ”naisen paikasta” tuntuvat tänä päivänä koomisilta tai raivostuttavilta. Ja välillä valitettavan tutuilta. Eikä elokuvamaailma ollut turvallinen paikka edes tähtinäyttelijättärelle. Annelin Saulin elämässä oli kaikki ainekset tragediaan, mutta hän ei koskaan suostunut uhrin rooliin. Annelin tarina on samaan aikaan samastuttava ja hämmästyttävä. Koskettava ja inspiroiva.