Seuraava näytös

OHJAAJA
Anna Korhonen

KESTO
58 min

VALMISTUMISVUOSI
Suomi 2018

KIELI
suomi/thai

TEKSTITYS
-/suomi

ENSI-ILTA
12.10.2018

FORMAATTI
2K DCP

IMDB.COM

Pirkanmaan Elokuvakeskus

Kuutyttö

  • Sallittu kaikenikäisille

Kuutyttö on dokumenttielokuva tapahtumista, kokemuksista ja tunteista, jotka liittyvät kansainväliseen adoptioon. Ohjaaja Anna Korhonen on itse Thaimaasta adoptoidun tyttären äiti, ja oman lapsen taustan pohtiminen on ollut lähtökohta tälle elokuvalle. Kansainvälinen adoptio on yleistynyt kaikkialla läntisessä maailmassa viime vuosikymmenten aikana. Yllättävän vähän kuitenkin puhutaan siitä, miten lapset päätyvät adoptoitavaksi. Mitä on tapahtunut ennen kuin adoptiopapereihin lyödään leimat?

 

Kuutyttö

Ohjaajan sana

 

Elokuvani Kuutyttö sai alkunsa siitä, että koin voimakkaasti ilon ja surun olevan samanaikaisesti läsnä elämässäni.  Perheemme sai adoptiotyttären vuonna 2005 ja alusta asti tiedostin sen, että joku toinen nainen oli joutunut tuosta lapsesta luopumaan.  Ajattelin usein lapseni äitiä, mietin miten hän elää ja miltä hänestä tuntuu lapsen syntymäpäivinä. Mietin sitäkin, että itse en tiedä lapseni oikeaa syntymäpäivää. Ja sitä, että me kaksi naista olemme saman lapsen äitejä.

Koska oma tyttöni on Thaimaasta, halusin lähteä sinne tapaamaan naisia, jotka ovat joutuneet luopumaan lapsestaan.  Halusin lähestyä elokuvani aihetta – lapsesta luopumista – kokemuksellisesta näkökulmasta. Huomasin pian, että olen tekemisissä hyvin universaalien kokemusten ja asioiden kanssa. Elokuva kuvaa yksityisiä tunteita, surua, menetystä ja kaipausta, mutta näiden takaa avautuvat monet yhteiskunnalliset teemat – naisen asema, hyväksikäyttö, tukiverkkojen merkitys.

Omasta lapsesta luopuminen on yhä edelleen tabu niin läntisessä maailmassa kuin muuallakin maailmassa. Olen elokuvallani halunnut kertoa niistä syistä jotka johtavat lapsen pois antamiseen ja siitä että aina ei ole mahdollisuuksia valita. Toisaalta olen halunnut kertoa siitä, että äidillä on merkityksellinen suhde lapseen, vaikka hän olisi joutunut tästä luopumaan.

Oman tyttäreni olemassaolo oli avain elokuvan naisten maailmaan. Lapseni tausta herätti naisissa kiinnostusta, surua ja toivoa ja haastattelut saattoivat kääntyä sellaisiksi, että he alkoivatkin kysellä kysymyksiä minulta.  Lapseni kautta he pääsivät kurkistamaan millaista elämää heidän lapsensa mahdollisesti elää.

Ennakkotyöni aikana tapasin adoptiotyöntekijän, joka oli tehnyt vuosikymmeniä kestävän uran kotimaisten adoptioiden parissa. Hän kertoi olevan yleisempää, että biologinen äiti alkaa selvittää lapsen myöhempiä vaiheita kuin se, että aikuistunut lapsi alkaa etsiä äitiään. Tämä tieto vaikutti minuun voimakkaasti ja muodostui koko elokuvan johtoajatukseksi.

Elokuvan kantava ajatus on se, että äidit ja lapset ovat sidoksissa toisiinsa näkymättömin säikein, vaikka he eivät enää koskaan tapaisi toisiaan. Se on lohdullinen niin äidille, joka on joutunut luopumaan lapsestaan kuin lapsellekin, joka on annettu pois.

 

                                                                                                                     Anna Korhonen, ohjaaja

Näytösajat

Näytä ostoskori