Carl Weathers esittämä riuskaotteinen Jericho ”Action” Jackson selvittelee autobisneksen kähmäilyjä autokaupunki Detroitissa. Eikä Jackson tee sitä pelkkää oikeamielisyyttään vaan hänellä on myös henkilökohtaiset syyt. Joel Silverin tuottama Action Jackson on puhdasta viihdettä, jolta ei pidä odottaa korkeakulttuurisia arvoja. Vauhtia ja räväkkää toimintaa sen sijaan löytyy kiitettävästi, samoin kuin raskaan sarjan päähenkilökin. Weathersille olisi suonut enemmänkin päärooleja tällaisissa elokuvissa. Sivurooleissa mm. Craig T. Nelson, Sharon Stone, Ed Ross ja Bill Duke. Kyllä tämä nostalgiatrippinäkin toimii ihan väistämättä ja muistuttelee vähän paremmista ajoista.

Taistelutaitoinen rokkibändi alkaa pistää kuriin Miamista paikalle pörähtäviä huumediileri-moottoripyöräninjoja! Siinäpä sitä on kerrakseen. Tekijöillä ei ole ollut sen enempää kokemusta kuin osaamistakaan, mutta pelkällä tekemisen innollahan nämä tällaiset elokuvat vatkataan kasaan. Aikoinaan unohdukseen tumpattu leffa on sittemmin saanut uuden tulemisen ja ihan ansaitun kulttimaineenkin. On siis vastaavaa osastoa kuin esim. A Dangerous Men, Stabilizer ja Samurai Cop, jotka Cinemadromessakin on aiemmin nähty.

Hienoisesti sekopäinen tiedemies muiluttaa itsensä kesäkoulun opettajaksi ja jatkaa siellä intohimoaan näkymättömyysseerumin kehittelyn sekä tirkistelyn parissa. Herkullisen epäkorrektia on huumori tässä slasher-halpiksessa. Sen lisäksi ohjaaja/käsikirjoittaja Rifkinin päähuomio viihtyy gore-efekteissä ja (s)eksploitaatiossa, eikä siinä mitään valittamista ole. Eli kaiken kaikkiaan osuu ihan varsin hyvin Cinemadromen ohjelmistoon illan päätteeksi.

Monen kasarin loppupuolella lapsuuttaan viettäneen suosikkimonsteri Freddy Krueger sai neljännen tulemisensa Renny Harlinin ohjauksessa. Kolmonen lienee sarjan paras jatko-osa, nelonen taas varsin köykäinen, mutta varmastikin komeimman näköinen ja tiukimmin ohjattu. Tässähän käy tietenkin samoin kuin ennenkin eli Freddy herää henkiin ja alkaa jahdata Elm Streetin nuoria. Efektit ja Freddyn tappometodit ovat kekseliäitä ja veitsikäsi itse puolestaan entistäkin hauskempi.

Lippuluukuilla kilisi siihen malliin, että Harlinin tie isompiin piireihin aukeni saman tien.

Elm Streetiltä Harlin siirtyi Ford Fairlanen ohjaksiin. Nuoren ohjaajan innokkuus ja näyttämisenhalu on tässä edelleen huipussaan. Ja kyllä Harlin hommansa osaa.

Rääväsuinen yksityisetsivä Ford Fairlane (Andrew Dice Clay) ryhtyy tutkimaan kadonneen bändärin tapausta ja sekaantuu musabisneksessä tapahtuviin murhiin.

Höpsöhän tämä elokuva on kuin mikä, mutta tässä mennään eikä meinata ja löysempää hattuakin kannattaa etsiä päähän, sillä huumori on ronskia ja epäkorrektia eikä varmasti istu jokaiseen makuun. Kaiken kaikkiaan upeasti kuvattu ja leikattu sekä ennen kaikkea tyylikkäästi ohjattu toimintakomedia. Mukana myös Lauren Holly, Priscilla Presley, Ed O’Neill ja Robert Englund!

Festarin päätökseksi onkin sitten tarjolla varsin jykevää ryönää. Kokeellinen seerumi on tämän ”tarinan” keskiössä. On pahaa kamaa koska muuttaa käyttäjänsä tappajaksi!

Kannattaa ottaa ihan rauhallisesti, tässä ei paljoa tapahdu ja sitten kun tapahtuu niin tapahtuu aika verkkaisesti. Jonkin verran on kameran linssiin osunut alastomuutta, vähän väkivaltaa ja sitäkin enemmän järjettömyyttä. Ei heikkohermoisille eli henkistä kanttia vaaditaan. Aiheestakin on elokuvan julisteeseen isketty varoitus: ”WARNING! Be sure you are mature enought to witness the shocking details of this motion picture!"